• Joni Pitkonen

Kohti uutta Lohjaa

Updated: Apr 24

Aikoinaan kun etsimme perheenä tonttimaata Uudeltamaalta, kävimme useissa erilaisissa kylissä ja taajamissa ympäri maakuntaa. Tärkeinä asioina paikan valintaan liittyivät tuolloin se, että sieltä pääsisi sujuvasti töihin pääkaupunkiseudulle, välimatkat olisivat kohtuullisia Etelä-Suomen keskeisimpiin kaupunkeihin, siellä olisi hyvin palveluita saatavilla ja luonto ja sen kauneus olisi jatkuvasti läsnä. Tontteja katselimme erityisesti Länsi-Uudeltamaalta ja taloja kävimme katsomassa ihan joka puolella.


Meitä onnisti. Tuohon aikaan nettisivuilta huomasimme, että Sammatti oli kaavoittanut pientaloalueen kylän keskustan tuntumaan ja tonttimyynti oli lähtenyt käyntiin. Varaustilanne oli hyvin nähtävillä ja melkein reaaliaikaisesti saimme seurata tonttitilannetta, tai emme oikeastaan seuranneet vaan tartuimme heti toimeen ja ajoimme paikan päälle katsomaan paikkakuntaa ja tontteja. Teimme varauksen heti ja tonttikaupat pian ja ryhdyimme tuumasta toimeen. Sammatti paikkana näyttäytyi todella idyllisenä. Sen kulttuuriperinnöstä sai ammentaa koko ajan uutta ja ihmeellistä. Nettisivuilla silmään otti ensimmäisenä slogan ”Sammatti – Helmi Lohjan seutukunnassa”. Huomionarvoista on myös se, että pienenä kuntana Sammatti oli onnistunut saamaan nettisivuille kaiken tarvittavan tiedon, jonka perusteella ulkopaikkakuntalainen pystyi saamaan mielikuvan kylän arjesta ja itseä kiinnostavista asioista. Järjestöt, kulttuuriyhdistykset ja harrastukset olivat hyvin esillä, löytyi mm. se että sunnuntaisin on Sammatin koululla miesten jumppa tai että jonakin iltana on Arjan aerobic. Oli kauppoja ja kahviloita ja mikä oleellista pienille tytöillemme turvallinen pieni päiväkoti ja koulu ihan kilometrin päässä kotoa. Siinä sitä sitten huomasi rakentavansa mielikuvaa tulevasta arjesta pienellä paikkakunnalla.


Aika pian muuttomme jälkeen minulle avautui mahdollisuus tehdä töitä Sammatin kunnassa. Pääsin töihin hiihtämällä, joka oli minulle tavalliselle entiselle kaupunkilaiselle suuri asia. Liikuimme lasten kanssa paljon luonnossa ja nautimme kiireettömyydestä ja aivan täysin linnoittauduimme omalle pienelle kylälle, jossa oli kaikki mitä ihminen tarvitsee. Kyläläiset olivat kovin aktiivista väkeä ja meidät otettiin hyvin vastaan kaikenlaiseen toimintaan. Halusimme myös itse olla tekemässä uutta ja kehittämässä kylää, olimme mukana luottamustehtävissä ja perustimme pienen joukon kanssa harrastajateatterin Sammattiin. Tuo auvoinen aika kesti vuosia ja tutustuin myös naapurikuntaan Karjalohjaan, jossa kävin työssä seitsemän vuotta ja joka tulikin minulle myös rakkaaksi noiden monien vuosien aikana.


Sammatin ja Karjalohjan välillä on ollut kissanhännän vetoa vuosien mittaan ja paikallishistorian tuntijat ovat kertoneet syistä jotka heidän näkemyksensä mukaan ovat luoneet jännitteitä. Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että itse en ole törmännyt oikeastaan lainkaan tällaiseen ja mietinkin että onko se vain pelkkää legendaa.


Naapurissa on toinen paikkakunta joka ei tullut tuolloin kovin tutuksi mutta sain sentään sielläkin työasioissa häärätä. Nummi-Pusula näytti valtavan isolta ja sivullisesta vähän hajanaiselta paikalta jossa on paljon peltoja. Siitä ei oikein ottanut selvää mikä sen keskuspaikka on eikä varmaan voinutkaan koska ei ollut mitään yhtä palvelukeskittymää, oli useita. Paljon puhuttiin siitä, miten siellä on aivan omanlaisensa toimintakulttuuri kunnan hallinnossa ja päätöksenteossa, vähän riitaisakin ja omituinen. Näitä mielikuvia varmasti ruokki myös paikallinen media.


Kun tulimme Sammattiin, emme voineet kuvitella, että keväällä 2005 käynnistyvä kunta- palvelurakenneuudistus muuttaisi paljon. Ei sitä tiennyt kukaan muukaan. Kuntia patisteltiin PARAS-puitelain toimesta muodostamaan yhteistoiminta-alueita joissa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut toimivat laajemmalla kuntapohjalla, alla, sittemmin tuli myös kuntaliitosten aika. Sammatti oli edelläkävijä vuonna 2009 alusta alkaen ja Karjalohja sekä Nummi-Pusula neljän vuoden päästä. Olipa mukana liitoksessa melkein myös Siuntio mutta sen kuntaliitos jäi hiuksen hienosti toteutumatta, vaikka valtuustot olivat muistaakseni tehneet päätökset liitoksesta jo tahoillaan. Kukin kunta kävi omat neuvottelunsa isäntäkunnan kanssa ja lopulta vuonna 2013 aloitti kuntakartalla uusi Lohja.


Kuntaliitoksen johdosta ajauduin myös itse lohjalaiseksi ja töihin Lohjalle. Maailma avartui ja piti opetella paljon uusia ihmisten ja katujen nimiä. Lohjasta en tiennyt oikeastaan paljoakaan, ei ollut tarvinnut tietää. Vähitellen, kantapään kautta se alkoi tulla tutummaksi.


Nyt on menossa ”uudessa Lohjassa” jo yhdeksäs vuosi. Ajan kulku on raadollinen asia. Se on rehellinen ja osoittaa kyllä selvästi, mitä on tehty ja mitä jätetty tekemättä. Millainen on Sammatti, Karjalohja ja Nummi-Pusula tänä päivänä? Millainen on se perintö jonka nämä ovat tuoneet yhteiseen Lohjaan? Näemmekö saatavuudeltaan vähentyneet sosiaali- ja terveyspalvelut, toimintansa lopettaneet kaupat, kehnot aukioloajat, tyhjät kiinteistöt, hoitamattomat tiet, epäonnistuneen kaavoituksen, vesihuoltoverkon uhkat, joukkoliikenteen puutteet, hölmöt kiinteistökaupat, ruman kaupunkikeskustan, lohjalaiset valittajat vai näemmekö jotain myönteistä? Näemmekö kaupungin, jossa on Etelä-Suomen suurin järvi, valtavan monimuotoinen kaunis luonto, elinvoimainen maaseutu, kyliä joissa on valtakunnallisesti huikea kulttuuriperintö, kauniit kirkot, osallistavan lähidemokratian, jokseenkin riittävät palvelut, oma paikallinen identiteetti, laadukkaat kulttuuripalvelut ja taiteen perusopetuksen toimijat, Lohjan liikuntakeskuksen liikuttavuus, hieno kahvilakulttuuri, asuntomessut, osaava ja innokas henkilöstö, yrittäjämyönteisyys, lapsiystävällisyys, aktiivisia kolmannen sektorin toimijoita, vastuullisia ja aidosti kuntalaisista välittäviä päättäjiä. Tätä listaa voi jokainen jatkaa mielensä mukaan.


Mieli on sellainen, että sitä jokainen lohjalainen ruokkii, miten tahtoo. Onko ruokinnassa mukana myönteisiä ajatuksia vaiko rujoja? Jokainen voi itse myös vaikuttaa siihen millainen Lohja on. Voi vaikuttaa osallistumalla alueen aloitteisiin ja päätöksentekoon tai lähtemällä itse vaikuttamaan ja hakeutumalla sinne missä suurempia päätöksiä tehdään. Kuntavaaleissa valitaan kaupunginvaltuustoon ihmisiä jotka vaikuttavat juuri noihin edellä listattuihin arjen keskeisiin asioihin. Ja totuuden nimessä jokainen ääni ratkaisee!



18 views0 comments

Recent Posts

See All

Harrastaminen lapsen hyvinvoinnin tukena

Lasten ja nuorten harrastamisesta puhutaan nyt paljon ja on ymmärretty sen laaja-alaiset hyvinvointivaikutukset. Oikeastaan asia on tullut näkyväksi valitettavasti juuri näiden pahoinvoinnin lisääntym

Konsensus politiikan pelikentällä

Kirjoittelen mielelläni yhteiskunnallisista asioista ja minua on aina kiinnostanut poliittiset ilmiöt tai oikeastaan ihmiset, henkilöt politiikan mekanismeissa. Olin sillä tavalla kummallinen lapsi, e

Salonkikelpoisuus ja sananvapaus murroksessa

Mikä on salonkikelpoista ja mikä ei? Globaali poliittinen murros näyttäytyy myös Suomessa. Median rooli ja someviestintä ovat politiikan tekemisessä keskeisessä roolissa ja vaikuttaa siltä, että menei