Kesä on täällä taas! Iloitsen siitä, että kesäteatterit heräävät jälleen ja meitä odottaa koko maan
kattaus mitä ihmeellisimpiä, hienompia ja hauskimpia näytelmäesityksiä. Niiden valmistelu alkaa jo edellisenä vuonna ja ponnistus ei ole pelkästään työryhmän juttu, vaan mukana on suuri joukko
muita toimijoita, usein vapaaehtoisia kyläläisiä.
Kesäteatteri on globaalisti täysin uniikki ilmiö ja syystäkin Suomen harrastajateatteriliitto pyrkii
edistämään kesäteatterin päätymistä UNESCOn maailmanperintökohteeksi jo mahdollisimman
pian. Kesäteattereita tekevät ammattilaiset ja harrastajat yhdessä. Harrastajateatterit tarvitsevat ammattiohjaajia ja muita erityisosaajia ja teatterin ammattilaiset tarvitsevat kaikkia n. 800 harrastajaryhmää ympäri maata.
Harrastajateatteritoiminta on mitä kokonaisvaltaisin harrastus. Monien muiden
harrastusten tavoin siitä saa voimavaroja, esiintymisen, sosiaalisuuden ja elämisen taitoja,
resilienssiäkin arkeen, myös hyvinvoinnin suojaa ja terveyttä. Harrastajateatterin eräs
erityispiirre tekee siitä kuitenkin poikkeuksellisen. Kyseessä on eri-ikäisten ihmisten
ryhmäharrastaminen, jossa pidetään hauskaa yhdessä, autetaan toista, sekä
ponnistellaan yhteisen päämäärän eteen esim. talkoissa ja monissa tehtävissä täysin
riippumatta yksilön sosioekonomisesta taustasta. Toiminnan ja työmäärän kasvaessa sekä
vastuun painaessa hartiaa ja niskaa alemmas, laskiessa euroja ja välillä pohtiessa
aktiivisten talkoolaisten saatavuutta putkahtaa kuitenkin onneksi mieleen oman
teatteriperheen uudet ja vanhat harrastajat. Jokainen harrastaja on ihana asia.
Yhteiskunta on murroksessa. Myös harrastajateatteritoiminta. Yhteisöllisyyden ja
talkookulttuurin uudet muodot ja haasteet ravistelevat toiminnan rakenteita. Väestön
ikääntyminen tuo vivahteensa niin katsomoihin, kuin harrastajaryhmiin. Voidaan kysyä,
millaista teatteria kannattaa tehdä ja kenelle? Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tulisi
satsata lasten ja nuorten teatteriin, joita tulisi saada katsomoihin ja tuotantoryhmiin
mahdollisimman paljon mukaan. Tämä ei saisi olla kiinni toiminnan kannattavuudesta, eikä
ohjelmistoja tulisi päättää pelkästään siitä näkökulmasta mikä tuo käyttötalouteen tuloja
mahdollisimman varmasti. Tähän tarvittaisiin myös julkisten varojen kohdentamista.
Teatterin harrastamiseen kuuluu myös se, että käydään katsomassa teatteria, kaikenlaista
teatteria. Haastankin meidät kaikki käymään teattereissamme kylässä, katsomassa
erilaisia esityksiä. Näiden löytämisen tueksi on kehitetty jopa kesäteatterisovellus, joka
onkin kotimaan matkailussa oiva väline.
Harrastajateatteriyhdistykset asemoituvat toiminnassan vahvasti strategisesti paikalliseen
elin-, veto-, ja pitovoimaan ja hyvinvoinnin tuottamiseen. Tuntuu, että taiteen ja kulttuurin
hyvinvointivaikuttavuutta joutuu edelleen koko ajan jotenkin myymään ja sen mitattavuutta
joudutaan erityisesti osoittamaan tunnusluvuilla ja euroilla. Modernin luotettavan
tutkimustiedon valossa kulttuurin budjetointiin tulisi kiinnittää huomiota paikallisesti ja
valtakunnallisesti ja se tulisi nähdä investointina tulevaisuuden hyvinvointiin. Tämä
kolmiyhteys täytyy turvata: harrastajateatterin puitteet, harrastajat ja yleisö. Tervetuloa
kaikki kesäteatteriin!
Joni Pitkonen
Kirjoittaja on
Suomen harrastajateatteriliiton varapuheenjohtaja
Lohjan harrastajanäyttelijät ry:n puheenjohtaja
Vaahterateatteriyhdistys ry:n sihteeri
Comments