• Joni Pitkonen

Keskustalainen sydän ja ihmisen ääni

Updated: Apr 24

Keskusta on koko Suomen kokoinen. Yli satavuotiseen keskustalaisuuteen liitetään usein mielikuvina jussipaitoja ja pohjalaisia kansallispukuja, tanhuamista ja maanviljelijöitä traktoreidensa äärellä. Olen ymmärtänyt, että keskustan jäsenistä yli puolet on eläkkeellä ja työtä tekevistä joka viides on maanviljelijä, kun taas suurin osa on ylempiä toimihenkilöitä.


Keskustan politiikasta ei voi puhua ilman että muistaa mainita alkiolaisuuden. Santeri Alkio on eräänlainen ideologinen isähahmo, vaikutusvaltainen päättäjä, humanisti joka oli köyhän asialla. Tässä kohtaa keskustalaisuuden perustuksia ravistellaan. Sen nykyisiä päättäjiä kritisoidaan kovasanaisesti siitä, että ”nämä ovat hylänneet alkiolaisuuden”. Tähän liitetään usein nimenomaisesti ”köyhän asia” ja se miten väitetään sosiaaliturvaa heikennettävän ja veroja korotettavan. Itse asiassa eräs alkiolaisuuden perusydin on kuitenkin se, että kansalaista autetaan selviytymään itse toimintakykyä tukemalla. Tulonsiirto ei ole tässä ratkaisu vaan aktivoiva perustulo tai työttömyysturva. Alkiolaisuus ei kuitenkaan sulje pois sitä, että yhteiskunnan hauraimpia ihmisiä tuetaan hyvinvointiin sosiaaliturvalla. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman talouskasvua tai edes riittävän tasapainoista julkista taloutta.


Siltarumpupolitiikka –käsitteenä liitetään usein keskustalaiseen toimintakulttuuriin ja siihen liittyy joissakin asiayhteyksissä kielteinen leima. Ikään kuin Keskusta erityisesti syyllistyisi valtakunnan tasolla siihen, että se pyrkii edistämään omia paikallisia hankkeita. Ja ikään kuin se ylipäätään olisi väärin. Keskusta saa äänensä koko Suomesta ja edustaa jokaista kolkkaa, eikö silloin ole juuri oikein, että pyritään kehittämään maata kokonaisvaltaisesti. Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että siltarumpupoliitikkoja on myös kaikissa muissakin puolueissa.


Koti, uskonto ja isänmaa – sekä köyhän asia on Keskustalaisen ja perussuomalaisten yhteinen aateperintö. Tämä voi jollekin tuntua yllättävältä ja jopa hämmentävältä koska Maahanmuuttokriittisyys ja EU-vastaisuus ovat niin näkyviä ristiriitaa-aiheuttavia sisältöjä, että muut asiat eivät tunnu saavan sijaa. Jotkut keskustalaiset ovat myös näkyvästi EU-kriittisiä, ikään kuin se olisi jotenkin velvollisuus ja sisään rakennettu suomalaisuuden edunvalvontaan. Tässä kohtaa täytyy kyllä kaivaa esiin alkiolaisuus –kortti ja todeta, että Santeri Alkio itse kannusti muodostamaan kansojen liittoja, Euroopan yhdysvaltoja, yhteistä puolustusta, rajoja ja valuuttaa. Mitä tulee ihmiskäsitykseen, ovat Keskustan ja perussuomalaisten arvot tyystin päinvastaiset. Ne ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Keskustalaisen mielestä ihmisillä on tasa-arvo ja ihmisarvo. Nämä asiat ovat jakamattomia ja jokainen meistä ihmisistä on yhtä arvokas.


Keskustalaista ympäristöpolitiikkaa kuvaa maahenkisyys joka tähtää tasapainoon ihmisen ja luonnon välillä. Luonto ei ole erillinen kokonaisuus joka pitäisi rauhoittaa pois ja koko Suomen tulisi välttää yksityisautoilua, lihansyöntiä tai maitoa. Tarvitaan tekoja, jossa luontoa samaan aikaan suojellaan ja toisaalta käytetään hyödyksi. Esimerkiksi kestävällä ruoan alkutuotannolla ja metsäteollisuuden tuotantoketjuilla korvataan fossiilipohjaisia tuotteita, luodaan kotimaahan työllisyyttä ja vastataan ilmastonmuutokseen. Keskustalainen ympäristöpolitiikka ei siis tarkastele ympäristöä itseisarvollisesti ihmisen luontoon kohdistuvien toimien näkökulmasta vaan se ottaa huomioon koko ihmisen ekologisen systeemin hyvinvoinnin ja pyrkii poliittisella strategiatyöllä ja päätöksenteolla luomaan harmonian kaikelle yhteiselle todellisuudelle arjessa.


Keskusta tunnetaan siitä, että se kannattaa konsensusta, yhdessäsopimista, mutta on kuitenkin tinkimätön asioissa jotka ovat sille kynnyskysymyksiä. Moniäänisyys on arvo, jota Keskusta vaalii yhteistyössään muiden puolueiden kanssa. Poliittisessa keskustelussa on esitetty Keskustan siirtymisestä pari viirua vasemmalle, perinteisesti sille on oltu sälyttämässä myös porvaripuolueen leimaa. Keskusta ei kuitenkaan suostu taipumaan mustavalkoiseksi vaan tarjoaa myös kolmannen vaihtoehdon, poliittisen keskustan josta käsin se on aina valmis kantamaan vastuun koko Suomesta.


Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen Keskusta on ainoa puolue joka, ajattelee, että pitäisi pystyä elämään kahta arkea. Korona aiheuttaa syvenevää kriisiä yhteiskunnassa ja on valtava uhka hyvinvoinnille. Arki kuitenkin menee eteenpäin ja ihminen siinä mukana. Puoliväliriihi on tulossa ja Suomen yhteiskunta on olemassa myös jatkossa. Tässä vaikeassa tilanteessa tulee objektiivisesti pystyä arvioimiaan, onko hallitus saavuttanut tavoitteitaan, mihin suuntaan ollaan menossa ja millaisia mahdollisia korjausliikkeitä tulee tehdä. Esimerkiksi työllisyystavoite on ollut 80 000 uutta työpaikkaa. Missä vaiheessa tämän suhteen ollaan ja paljonko se maksaa kansantaloudelle, jotta tähän päästään? Myös kansallinen 700 miljoonan euron elpymissuunnitelma on merkittävä yritys saada Suomi nousuun. Tähän liittyy nk. vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyyden ja osaamisen kehittäminen sekä perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden parantaminen. Sote-uudistuksesta puhutaan paljon ja se edellyttää mittavia rakenteellisia muutoksia palveluihin. Tätä työtä on tehty pitkään, jo edellisellä hallituskaudella Keskustan johdolla. Hanke aiotaan saada maaliin vielä tällä hallituskaudella.


Keskustalaista sydäntä lähellä on perhe- ja väestöpolitiikka. Huoli on siitä, miten syntyvyys saataisiin kohoamaan, millaisia perhe-etuuksia tulisi olla, jotta pikkulapsiarki olisi mielekästä ja houkuttelevaa ja miten varhaista tukea olisi saatavalla mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Lasten, nuorten ja perheiden arki tulee saada sellaiseksi, että hyvinvoinnin perusta saadaan kestäväksi koko eliniän ja että yhteiskunnassa sivistys ja työ ovat kansakunnan vahvuus.


Työikäisille tulee turvata arki jossa he kokevat saavansa olla hyödyllinen osa yhteiskuntaa ja toteuttaa itseään. Verotuksella ja kulutuksella on suuri merkitys kansantalouteen. Ostovoimaa tulee olla käytettävissä riittävästi, sitä säätelee palkkatulot, inflaatio ja verotus. Keskustan tavoitteena on saada menoja karsittua mieluummin kuin kiristää verotusta. Kuitenkin hyvinvointipalveluiden, esim. liikunta, kulttuuri sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee tukea ihmisten työssäkäyntiä, työkyvyn ylläpitämistä ja jaksamista. Työllisyysaste tulee saada nousemaan huomattavasti sekä uusia yrityksiä saada eri puolille maata hajanaisemmin kuin nyt. Työperäinen maahanmuutto voisi olla tähän hyvä apu ja siihen tulisikin saada lisää volyymia.


Ikääntyvien palveluissa tulee keskeiseksi toive siitä, että asuinpaikastaan riippumatta jokainen saisi hyvän ja arvokkaan vanhenemisen. Ihmisen tulee saada asua kodissaan mahdollisimman pitkään, jossa hänen toimintakykyään tuetaan ja palvelut ovat riittävän lähellä. Ikääntyvän ihmisen valinnanvapautta tulee kunnioittaa ja palveluohjaukseen tulee kiinnittää huomiota. Jos on tarve palvelu- tai laitosasumiseen, saatavilla tulee olla riittävästi turvallista ja läsnä olevaa henkilökuntaa.


Suomen Keskustan päivänpolitiikka on ihmisen ääni. Keskusta on koko Suomi, se on mennyt ja tuleva ja ennen kaikkea se on lujasti tässä ja nyt.







34 views0 comments

Recent Posts

See All

Harrastaminen lapsen hyvinvoinnin tukena

Lasten ja nuorten harrastamisesta puhutaan nyt paljon ja on ymmärretty sen laaja-alaiset hyvinvointivaikutukset. Oikeastaan asia on tullut näkyväksi valitettavasti juuri näiden pahoinvoinnin lisääntym

Konsensus politiikan pelikentällä

Kirjoittelen mielelläni yhteiskunnallisista asioista ja minua on aina kiinnostanut poliittiset ilmiöt tai oikeastaan ihmiset, henkilöt politiikan mekanismeissa. Olin sillä tavalla kummallinen lapsi, e

Salonkikelpoisuus ja sananvapaus murroksessa

Mikä on salonkikelpoista ja mikä ei? Globaali poliittinen murros näyttäytyy myös Suomessa. Median rooli ja someviestintä ovat politiikan tekemisessä keskeisessä roolissa ja vaikuttaa siltä, että menei